![]() |
|
|
| |
Uutiset ja tapahtumatiedot toimittaa FIN-NIPPON [ISSN 1236-1933] Magazine / Printti / Net News / eBulletin Katso myös Tapahtumakalenteri! 'Hatsu-ka' 'Kahdeskymmenes päivä' DOZO 50/51: Kuukaudenpäivät 11-20 ovat: 'Seitsemästoista päivä' voi olla myös 'Ju-shichi-nichi' (lue: dzuu-shitshi-nitshi). [Jatkuu] Lähde: FNNN/hm 'Nan-nichi desu ka' 'Monesko päivä?'[1-10] DOZO 49/51: Palataan jaksoon 'Kyo' (lue: kjoo) = tänään [DOZO 18/51; 27.6.]. Siinä oli puhe sekä viikonpäivistä, japaniksi 'shujitsu' (lue: shuudzitsu) että siitä, monesko päivä kulloinkin on. Silloin oli 'Roku-gatsu nijunana-nichi' (lue: rokugatsu nidzuunananitshi) = kesäkuun 27. päivä. Kuukaudenpäivät 1-10 ovat: [Jatkuu] Lähde: FNNN/hm 'Hajimemashite' Esittäytymisen avausrepliikki DOZO 48/51: Muodollinen esittäytyminen ensi tapaamisella aloitetaan sanomalla 'Hajimemashite' (lue: hadzimemashte). Seuraavaksi tulee esittäytyjän nimi ja 'desu' (lue: des) tai 'to moshimasu' (lue: to mooshimas). Kansalaisuus ilmoitetaan sanomalla 'Finrando-jin desu' (lue: finrando-dzin des) tai 'Finrando kara desu' (lue: finrando kara des). Esittäytyminen päätetään 'hauska tutustua' -fraasiin 'Dozo yoroshiku' (lue: doodzo joroshiku). Esimerkki: Esittäytymiseen Japanissa kuuluvat myös käyntikortit, japaniksi 'meishi' (lue: meishi). Käyntikorttien ojentaminen ja vastaanottaminen suoritetaan suurta kohteliaisuutta osoittaen. Lähde: FNNN/hm 'Itte-kimasu' Tervehdys kotoa lähdettäessä. DOZO 47/51: 'Itte-kimasu' (lue: ittekimas) on tervehdys, jonka kotoa lähtevä esittää kotiin jääville. Suomalainen vastine on ehkä 'Hei!'. Kotiin jäävät vastaavat lähtevän tervehdykseen sanomalla 'Itterasai' (lue: itterasai). Kaipa sekin on suomeksi 'Hei!' Kotiin palaava tervehtii paikalla olevia sanomalla 'Tadaima' (lue: tadaima). Suomalaisittain siis 'Hei!' Tervehdykseen vastataan 'O-kaeri' (lue: o-kaeri) tai 'O-kaeri nasai' (lue: o-kaerinasai). Kaipa sekin on suomeksi 'Hei!'. "Toimiessani japanilaisryhmien oppaana kerroin, miten yksinkertainen suomalainen tervehdyskäytäntö on. Eli kun tavataan, niin sanotaan 'hei' ja kun erotaan, niin sanotaan niin ikään 'hei' tai 'hei-hei'", muistelee Helsingin Turistioppaat ry:n riveissä vuosina 1978 - 1993 toiminut Heikki Mallat. Sittemmin rinnalle on tullut voimakkaasi vaihtoehdoksi 'moi'. Lähde: FNNN/hm 'Dai-suki desu' 'Pitää paljon jostakin' DOZO 46/51: Edellisessä jaksossa esitellyn 'suki' (lue: suki) = 'mieluinen' -sanan korkeampi aste on 'hyvin mieluinen', joka on 'dai-suki' (lue: dai-suki). 'Pitää paljon jostakin' -lauseita: 'Pinku wa watashi no dai-suki-na iro desu' (lue: pinku wa watashi no dai-sukina iro des) = 'Vaaleanpunainen on minun lempivärini'. [Huom.: dai-suki-na iro, siis '-na' pääte] Lähde: FNNN/hm 'Suki desu' 'Pitää jostakin' DOZO 45/51: 'Suki' (lue: suki) on = 'mieluinen' ja 'Suki desu' (lue: suki des) siis 'on mieluinen' eli 'pitää jostakin'. Se mistä pitää, voi olla esineitä ja asioita, henkilöitä, eläimiä, maantieteellisiä paikkoja, vuodenaikoja jne. Esimerkkejä: Kysymys 'Mistä (sinä) pidät?' on '(Anata wa) nani ga suki desu ka' (lue: anata wa nani ga suki des ka), kun kysymyksessä on esine tai asia. Kysymyssana eli interogatiivipronomini 'nani' vaihtuu kohteen mukaan. Henkilöstä puheen ollen se on 'dare', maantieteellisistä paikoista 'doko' ja vuodenajoista 'itsu'. Huom.: Suluissa olevat 'watashi' (= minä) ja 'anata' jätetään tavallisesti pois, ovat itsestäänselvyyksiä. Se mistä pitää saa tavallisesti päätteen 'ga'. Lähde: FNNN/hm 'Samui' & 'Tsumetai' 'Kylmä' DOZO 44/51: Japanin kielessä on kaksi 'kylmä'-sanaa. Toinen on 'samui' (lue: samui), jota käytetään vain puhuttaessa säästä. Esimerkki: Toinen 'kylmä'-sana on 'tsumetai' (lue: tsumetai). Sitä käytetään muissa yhteyksissä. Esimerkkejä: Viileä on 'suzushii' (lue: sudzushii) ja lämmin 'atatakai' (lue: atatakai) Lähde: FNNN/hm 'Atsui' 'Kuuma' DOZO 43/51: 'Atsui' (lue: atsui) on = 'kuuma'. Esimerkkejä: Sanaa 'atsui' käytetään myös tervehdittäessä kesällä tuttuja: 'Atsui ne' (lue: atsui nee). Heinä-elokuussa sää Japanissa on todella helteinen. 'Kuuma kahvi' on kuitenkin 'hotto kohi' (lue: hotto koohii) tai pelkästään 'hotto' Lähde: FNNN/hm 'Abunai' 'Vaarallista' DOZO 42/51: 'Ichiban-sen ni densha ga mairimasu. Abunai desu kara ki-iroi sen no uchigawa ni o-machishite kudasai!' (lue: itshiban-sen ni densha ga mairimas. abunai des kara ki-iroi sen no utshigawa ni o-matshishite kudasai). 'Juna saapuu laiturille 1. On vaarallista, joten olkaa hyvä ja odottakaa keltaisen linjan sisäpuolella'. Asemilla tavan takaa esitetty kuulutus mainitsee sanan 'abunai' (lue: abunai) = 'vaarallista'. Sanan kuullessaan jokaisen on hyvä valpastua. 'Abunai'-tilanteita saattaa meille syntyä Japanissa myös kaduilla, koska liikenne on vasemmanpuoleinen. Ja pikku lapsille sanaa 'abunai' hoetaan yhtenään. On niin paljon sellaista, mikä on vaarallista. Lähde: FNNN/hm 'Umai' 'Taitava' DOZO 41/51: Sana 'Umai' (lue: umai) merkitsee 'taitava', 'hyvä'. Keskusteltaessa sanan loppu saattaa venyä ja kuulostaa siis 'umaii'. 'Umai desu' (lue: umai des) on = 'Sinä olet taitava'. Sinä sana - 'anata', 'kimi' jätetään keskusteltaessa tavallisesti pois. Täydellisenä virke kuuluisi 'Anata / Kimi wa umai desu' (lue: anata/kimi wa umai des). Toinen 'taitava'-sana on 'jozu' (lue dzoodzu). Japanin kieltä opiskelevalle japanilaiset usein sanovat 'O-jozu desu' (lue: o-dzoodzu des) eli 'Oletpa sinä taitava'. Sekin on puhekielen ilmaus, joka virkkeenä kuuluu 'Anata / Kimi wa Nippon-go ga jozu desu' (lue: anata/kimi wa nippongo ga dzoodzu des). Sekä 'umai' että 'jozu' hivelevät tietysti kuulijan mieltä. On kuitenkin syytä pitää jalat maassa ja ottaa luonnehdinnat kanssakäymiseen kuuluvina kehuina. Kehutuksi tulleen kuuluukin torjua suitsutus 'Iie, iie' (lue: iie, iie) tai 'Mada desu' (lue: mada des) tai 'Sonna koto wa arimasen' (lue: sonna koto wa arimasen) -ilmauksilla. Lähde: FNNN/hm Vanhemmat tietoiskut löytyvät arkistosta. |
|
|
Japanian yhteystiedot |