|
|||
|
| |||
Uutiset ja tapahtumatiedot toimittaa FIN-NIPPON [ISSN 1236-1933] Magazine / Printti / Net News / eBulletin Katso myös Tapahtumakalenteri! Maakohtainen avustushakemus Työryhmä ehdottaa opetusministeriölle, että se pohtisi siirtymistä maakohtaisiin "yhden lomakkeen" hakemuksiin. Ehdotus koskee keskeisesti Suomi-Japani -ystävyystoimintaa, jonka piirissä on koko Suomea ajatellen toista kymmentä yhdistystä tai seuraa. Niistä kolme on hakenut ja saanut opetusministeriön ystävyysyhdistyksille tarkoitettua toiminta-avustusta. Avustusta ovat saaneet Suomalais-Japanilainen yhdistys ry, Japanilaisen kulttuurin ystävät ry ja Japania ry. Yhteenlaskettu summa vuoden 2008 osalta on 21.000 euroa. Määrä on pysynyt samana viimeiset kolme vuotta. Tähän asti kukin yhdistys on hakenut avustusta omatoimisesti. Työryhmän ehdotus merkitsisi melko radikaalia muutosta. Fin-Nippon -lehti kysyi asiasta neljän yhdistyksen puheenkjohtajan kommenttia. Tässä vastauksia. "Yhden hakemuksen periaate ei ole realistinen nykytilanteessa. Emme kannata sitä." (Puheenjohtaja Pirkko Yamashita, Suomalais-Japanilainen yhdistys ry, Helsinki. Yhdistys on perustettu 1935; henkilöjäseniä 630. OPM:n avustus 6.000 euroa / 9,52 euroa per jäsen). "Olemme vastanneet tähän ehdotukseen kielteisesti. Emme näe mitään syytä muuttaa nykykäytäntöä, jonka mukaan avustus myönnetään jokaiselle yhdistykselle suoraan. Maakohtainen anominen / myöntäminen saisi vain sekaannusta aikaan." (Puheenjohtaja Ronny Rönnqvist, Japanilaisen kulttuurin ystävät ry, Helsinki. Yhdistys on perustettu 1978; henkilöjäseniä 500. OPM:n avustus 5.000 euroa / 10 euroa per jäsen). "Kolmen suuren Suomi-Japani -ystävyysyhdistyksen kohdalla haaste on suuri. Työryhmän esityksestä ei ilmene, tarkoittaako se, että yhden maan ystävyysyhdistyksille myönnettäisiin (lue harkittaisiin myöntää) avustus, joka vastaisi nyt yhdelle yhdistykselle myönnettyä avustusta, vai myönnettäisiinkö yhteinen avustus, joka suuruudeltaan vastaisi nykyisten avustusten yhteismäärää (21.000), vai miten avustuksen määrä muotoutuisi? Yhteistyön kannustaminen tarkoittanee muutakin kuin vain yhteisen hakemuksen laatimista?" (Puheenjohtaja Pirkko Heiniö, Helsinki Chapter of Ikebana International ry, Helsinki. Yhdistys on perustettu 1976; henkilöjäseniä 43. OPM:n avustus 0 euroa) "Työryhmän ehdotus opetusministeriölle yhden lomakkeen maakohtaisen avustuksen hakemisesta Suomi-Japani -ystävyystoiminnalle koko maan kattavana alana on Japania ry:n pitkäaikaisten pyrkimysten mukainen. Yhdistys on valmis osallistumaan asiaa koskeviin jatkokeskusteluihin ja muihin käytännön toimiin. alaa koskevaa tuntemusta on kertynyt yhdistykseen 'Japania kautta Suomen' -yhteistyön kehittämisprojektissa 2004-2009. Japania ry korostaa, että yhtenä tärkeänä tavoitteena on opetusministeriön maakohtaisen Japani-avustuksen kokonaismäärän kasvattaminen Suomi-Japani -ystävyystoiminnalle ja kulttuurivaihdolle niin, että se vastaisi alan lisääntyviä ja monipuolistuvia aktiviteettejä." (Puheenjohtaja Markku Kumpulainen, Japania ry, Helsinki. Yhdistys on perustettu 2002; henkilöjäseniä 1.605. OPM:n avustus 10.000 euroa / 6,23 euroa per jäsen). Yhdistysten edellä mainitut jäsenmäärät ovat YSL:n jäsenluettelosta 2008. Lähde: FNNN/ hm Japaniakeskus - tuleekos siitä mitään? Pro Japania -seminaari 2008 Viking Linen Gabriellalla keskusteli elokuun puolivälissä Japanin kulttuuria, kirjasto- ja tietopalveluja sekä matkailua edistävän keskuksen perustamisesta Suomeen. Seminaarin avaukseen osallistui lähes 50 henkilöä, joista yli 20 oli senaattori Marutei Turusen johdolla Suomen luomuviljelyyn ja elintarvikevalvontaan tutustumassa ollutta japanilaista. Kaksiosaiseen seminaariin ja Helsinki-Tukholma-Helsinki -risteilyyn osallistui 23 henkilöä. Seminaarin puheenjohtajana toimi Markku Heiskanen, sihteerinä Ulla Koskivirta, risteilyemäntänä Liisa Rantavaara ja järjestäjä-tiedottajana Heikki Mallat. Avauksessa puhuneen senaattori Marutei Tsurusen mukaan "Toimijoita Suomi-Japani -suhteissa on paljon, mutta alan yhteistyö on heikkoa." Viesti sopi hyvin esitettäväksi, olihan seminaarin teema "Japania yhdessä!". Yhteistyötä korostivat myös muut avauspuheenvuoron käyttäjät - Markku Heiskanen, Fredrik Forsberg, Arto Haapaniemi ja Tuija Harri-Chaves. Yhteistyötä näyttävimmillään edusti Finnairin kutsusta Japanissa jo vuosikaudet vieraillut suomalainen joulupukki. "Santa"-san vetosi kaikkiin. Varsinaisessa seminaarissakin Japani-aiheisen kulttuurikeskuksen perustamista Suomeen perusteltiin monin eri tavoin. Todettiin, että jo vuosi sitten pidetyn Pro Japania -seminaarin suositus säätiön perustamisesta on edelleen ainoa oikea tapa edetä hankkeessa. Ja kun siinä mennään eteenpäin, niin rekisteröidyn säätiön varassa voidaan sitten käynnistää kaavailussa olevan keskuksen toiminta - alussa vaikka vähitellen. Kuvio on siis hyvin yksinkertainen. Tiedämme periaatteessa, miten meidän hankkeeseen sitoutuneina tulee menetellä. Mutta miten päästä käytännössä tästä eteenpäin? Jokaisesta Pro Japania seminaarista 2004-2008 on laadittu muistio, jotka löytyvät www.japania.org > Japania kautta Suomen. Muistioissa on esitetty suosituksia, jotka Japania ry on sittemmin hyväksynyt toimintaohjeikseen. Vuoden 2008 muistio sisältää Japania ry:lle kaksi pääkohtaa: (1) "Japania sydämellä" -projektin 2008-2010 perustamisen ja (2) Varainhankinnan organisoinnin. Kyseiset päätökset on määrä hyväksyä Japania ry:n hallituksen kokouksessa syyskuun alussa ja yhdistyksen syyskokouksessa myöhemmin syksyllä. Teema "Japania yhdessä" ei ole innostanut muita alan toimijoita. Huolimatta informaatiosta sekä kahden- ja monenvälisistä keskusteluista Japania ry:n rinnalle ei juurikaan ole löytynyt aktiivisia yhteistyökumppaneita ystävyyskaupunkien ja -kuntien joukosta eikä myöskään alalla toimivien harrastus-, kulttuuri- ja ystävyysyhdistysten keskuudesta. Ilahduttavia poikkeuksia äskeisessä seminaarissa olivat epävirallisesti seminaariin osallistuneet Chado Urasenke Tankokai Finland ry, Haminan Suomalais-Japanilainen Yhdistys ja Origami Finland ry. Ohjat kulttuurikeskusasiassa ovat näin ollen Japania ry:n. Sen on otettava vastuu hankkeen viemisestä eteenpäin. Jo mainittujen päätösten - projekti, varainhankinta - lisäksi Japania ry nimittää henkilöt "Japania sydämellä" -projektin johtotiimiin ja hankkii juridisena henkilönä varainkeruuseen tarvittavat luvat viranomaisilta. Otsikon kysymykseen "Japaniakeskus - tuleekos siitä mitään?" puuhamies Heikki Mallat vastasi Pro Japania -risteilyseminaarin osassa 2 muun muassa näin: Omistuspohjaiselle Japanin suurlähetystölle oli 1990-luvun lopulla Helsingin kaupungin tonttivaraus Kuusisaaresta suurlähettilään virka-asunnon välittömästä läheisyydestä. sittemmin hankkeesta ei ole kuulunut mitään - ei Japanin suurlähetystön eikä Helsingin kaupungin taholta. Asiasta on kuitenkin maininta Fin-Nippon -lehdessä 5-6/2000 (Arkkitehti Ossian von Konowin haastattelu s. 27 www.japania.org > Fin-Nippon > Lehtiarkisto) Onkin sinänsä erikoista, että Suomella on Tokiossa suurlähetystötilat omalla tontilla ja omassa kiinteistössä, mutta Japanin suurlähetystö Helsingissä on vuokratiloissa. Hankkeen myötä asia korjaantuisi itsestään [HM] Lähde: FNNN/ hm Pro Japania -risteilyseminaari 2008 Japania ry:n vuonna 2004 käynnistämä "Japania kautta Suomen" -yhteistyön kehittämisprojekti jatkuu. Pro Japania -risteilyseminaari 2008 pidetään Viking Linen Gabriellalla pe 15.8. - su 17.8. Ensimmäinen Pro Japania -seminaari pidettiin Tampereella Museokeskus Vapriikissa elokuun lopulla vuonna 2004. Viisivuotisen "Japania kautta Suomen" -yhteistyön kehittämisprojektin seuraavat seminaarit vuosina 2005-2007 pidettiin Viking Linen Gabriellalla Helsinki-Tukholma-Helsinki -risteilyn yhteydessä. Käytäntö jatkuu myös vuonna 2008. Tänä vuonna seminaarin avaus pidetään - viimevuotiseen tapaan - etuajassa. Viking Linen Katajanokan terminaaliin Helsingissä kokoonnutaan lähtöpäivänä jo klo 14:30. Laivaan päästään poikkeusreittiä samantien. Järjestely johtuu vierailijoista. Vuonna 2007 seminaarin avauksessa oli vieraana kansanedustaja Oras Tynkkynen. Hänen aikataulunsa ei silloin antanut mahdollisuutta osallistua koko risteilyyn. Tänä vuonna vierailijoita on peräti 25 henkilöä. Heistä 22 on Japanista: Senaattori ja rouva Marutei Tsurunen ja heidän johdollaan Suomen luomutuotantoon ja elintarvikevalvontaan tutustumassa oleva japanilainen VIP-delegaatio. Myös heillä on tiukka aikataulu. Osallituminen Pro Japania -seminaarin 2008 avaukseen on heiltä niin ollen suuri huomionosoitus aktiiviselle Suomi-Japani -ystävyystoiminnalle. Kolme vieraista on suomalaisia Japania-orientoituneita avainhenkilöitä, joiden joukossa on myös Japanissa asti vuosittain käyvä joulupukki. Seminaariosallistujia on 23 henkilöä. Pro Japania -risteilyseminaarin 2008 teema on "Japania yhdessä!" Keskeisiä aiheita tulevat olemaan Suomeen kaavaillun Japanin kulttuurikeskuksen taakse perustettava säätiö, jonka vuoden 2007 Pro Japania -seminaari totesi parhaimmaksi juridiseksi vaihtoehdoksi. On ilmeistä, että Japania ry:n nimissä joudutaan aloittamaan uusi asiaa eteenpäin vievä kolmivuotinen projekti, jonka nimeksi on ehdolla "Japania sydämellä 2008-2010". Sen keskeisin tehtävä on järjestää varainhankinta säätiön perustamista varten. Edellisten Pro Japania -seminaarien tapaan osallistuminen on ollut avoin kaikille alan toimijoille myös vuoden 2008-seminaariin. Osallistujat näyttävät olevan pääasiassa Japania ry:n jäseniä huolimatta siitä, että tapahtumasta on tiedotettu laajalti alan toimijoille. Kiinnostusta alan kehittämiseen tuskin puuttuu keneltäkään, mutta monelle toimijalle aktiivinen ote näyttää olevan liikaa. On helpompaa tuudittautua kuvitelmaan, että tähänastinen tilanne Suomi-Japani kansalaistoiminnassa jatkuu hamaan tulevaisuuteen. Aiemmista Pro Japania -seminaareista laaditut raportit ovat luettavissa Japania ry:n verkkosivulta www.japania.org osiossa Japania kautta Suomen. FNeB:n toukokuussa 2008 julkaisemaan kyselyyn "Kannatatko Japanin kulttuurikeskuksen perustamista Suomeen?" tulleista vastauksista kymmenet perustelut ovat luettavissa Fin-Nippon -lehdestä 1/2008. Todettakoon, että 97 prosenttia yli sadasta vastaajasta oli perustamisen kannalla. Pro Japania -risteilyseminaarin 2008 järjestelytiimi on nelihenkinen. Puheenjohtaja on Markku Heiskanen, sihteeri Ulla Koskivirta, risteilyemäntä Liisa Rantavaara ja vastaava järjestäjä & tiedottaja Heikki Mallat. Lähde: FNNN/ hm Haikuhaaste ... Mitäpä jos Sinäkin kirjoittaisit "Kesällä kerran ..." -alkuisen haikun ja lähettäisit sähköpostilla osoitteeseen japania@japania.org FNNN julkaisee heinäkuussa "Kesällä kerran ..." alkuisia haikuja 'Viikon haiku' -osiossa. Sarjan aloittaa viikolla 27 Pikku-Samurain kirjoittama haiku: "Kesällä kerran .../ Tapasin kivan tytön./ Mentiin kihloihin." Pikku-Samuraille Suomen kesä on ihana asia. Kaikki on niin kivaa. Toinen kirjoitaja on Tomoko. Hän kertoo runoissaan Suomen kesässä kokemistaan harmeista, kuten autopahoinvoinnista ja käärmeenpuremista. Mutta Sinun kirjoittamasi haiku "Kesällä kerran ..." - tavut 5-7-5 - lisätään 'Viikon haikun' taustatietoihin. Voit esiintyä omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Pistäpä toimeksi! Lähde: FNNN/ hm HARE DESU Japanin kielen 'sana päivässä' netti kurssi 'Natsu 08' 29/30 'Hare' on japania ja merkitsee 'pouta'. Lause 'Hare desu' (lue: hare des) on yhtä kuin 'on pouta'. Poutapäiviä kaikille lomanviettäjille! Lähde: FNNN/ hm AME DESU Japanin kielen 'sana päivässä' nettikurssi 'Natsu 08' 24/30 'Ame' on japania ja merkitsee sade. 'Tänään sataa.' on japaniksi 'Kyo wa ame desu'. (lue: kjoo wa ame des). Sääkartan mukaan myös Tokiossa sataa, mutta Japanissa onkin parhaillaan sadekausi, japaniksi 'tsuyu' (lue: tsuju). Lähde: FNNN/ hm NATSUYASUMI Japanin kielen 'sana päivässä' nettikurssi 'Natsu 08' 23/30 Monille ajankohtainen sana juuri nyt on 'natsuyasumi' (lue: natsujasumi), merkitseehän se kesälomaa. Hyvää kesälomaa! 'Yoi natsuyasumi o!' Lähde: FNNN/ hm BYAKUYA Japanin kielen 'sana päivässä' nettikurssi 'Natsu 08' 20/30 Kesäpäivänseisaus on japaniksi 'byakuya' (lue: bjakuja). Sanatarkasti 'byakuya' on 'valkoinen yö'. Japanilaiset eivät juhli kesäpäivän- eivätkä talvipäivänseisausta. Sen sijaan kevätpäivän- ja syyspäiväntasaus ovat Japanin juhlakalenterissa kansallisia vapaapäiviä. Lisäys: Lähde: FNNN/ hm METABO Japanin kielen 'sana päivässä' nettikurssi 'Natsu 08' 17/30 HS julkaisi ma 16.6. jutun "Japanin lihavat syyniin". Japanissa keväällä 2008 voimaan tulleen lain mukaan yritysten ja paikallisten viranomaisten on mitattava työntekijöittensä vyötärö vuotuisen terveystarkastuksen yhteydessä. Laki tuomitsee vyötäröt, joiden ympärysmittä ylittää miehillä 85 senttiä ja naisilla 90 senttiä. Ylipainoisille on annettu nimeksi 'metabo'. Lähde: FNNN/ hm DOYOBI Japanin kielen 'sana päivässä' nettikurssi 'Natsu 08' 15/30 Tätä kirjoittaessani on sunnuntai, japaniksi siis 'nichiyobi' (lue: nitshijoobi), joten eilen oli lauantai, japaniksi 'doyobi' (lue: dojoobi). Lauantain kanji-sanamerkki tarkoittaa maata, maakamaraa. Lähde: FNNN/ hm Vanhemmat tietoiskut löytyvät arkistosta. |
|
|
Japanian yhteystiedot |
Japania ry 
