|
|||
|
| |||
Uutiset ja tapahtumatiedot toimittaa FIN-NIPPON [ISSN 1236-1933] Magazine / Printti / Net News / eBulletin Katso myös Tapahtumakalenteri! Japania ry Härän vuonna 2009 Toimintakertomus (luonnos). JÄSENISTÖ: Japania ry:ssä (Yhd.rek.n:o 184916) oli 1.351 henkilöjäsentä ja 23 yhteisöjäsentä (Tilanne 31.12.2009). Henkilöjäsenissä on kuusi kategoriaa: Yhteisöjäsenissä on kolme kategoriaa: Jäsenistön muutos edellisvuodesta: Jäsenistöltään Japania ry on valtakunnallinen ja jäsenmäärältään suurin Suomi-Japani -ystävyysyhdistys. - - - - - TALOUS: Japania ry:n järjestötoiminnan tulot vuonna 2009 olivat noin 37.000 euroa. Siitä jäsenmaksutuloja oli lähes 14.000 euroa, avustuksia (OPM) 10.000 euroa ja muita tuloja pyöreät 13.000 euroa. Menopuoli koostuu järjestötoiminnan kuluista - toimitila, kokoukset ja muut tilaisuudet, julkaisut ja postitus, harrastustoiminta ja muut jäsentapaamiset, jne. Tulojen ja menojen erotus - yli- tai alijäämä - selviää, kun käytettävissä on yhdisyksen tilinpäätös. - - - - - TOIMINTA: Japania ry:n operatiiviseen toimintaan vuonna 2009 on kuulunut muun muassa verkkosivuston www.japania.org ylläpitäminen ja kehittäminen (päivittäin), FN eBulletinin laatiminen ja lähettäminen (24 kertaa), Fin-Nippon -lehden ja sen liitteiden julkaiseminen plus postitus (4 kertaa). Lisäksi Japania ry julkaisi HaikuJapania-runoklubin "Matkalla" -runovihkon (6) sekä nimimerkin Pikku Samurai haiku-mitalla kirjoittaman "Häränpyllyä" omakustanteen. JapaniaPrintti toimitettiin, painettiin ja postitettiin kaikille jäsenille neljästi. Laajasti ottaen julkaisuihin kuuluu myös painettu ja laminoitu jäsenkortti. [Toiminnanjohtaja & päätoimittaja Heikki Mallat, webmaster Arto Teräs plus web-tiimi, jäsensihteeri Ulla Koskivirta sekä talkootiimit monissa eri kokoonpanoissa] - - - - - KOHOKOHTIA: Osallistuminen Matka 2009 -messuille YSL ry:n osastolla tammikuussa [Liisa Rantavaara plus tiimi] - - - - - HALLINTO: Japania ry:n ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenet yhdistyksen yleiskokouksissa, jotka vuonna 2009 pidettiin lauantaina 21. maaliskuuta HBC:ssä (kevätkokous) ja lauantaina 12. syyskuuta Kino Engel 1:n tiloissa (syyskokous). - - - - - PAIKALLISTOIMINTA: Japania ry:n hallitus päätti syksyllä 2009 aktivoida paikallistason Suomi-Japani harrastus-, kulttuuri- ja ystävyysyhdistystoimintaa vuoden 2010 alkupuolella Tampereella, Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Jyväskylässä sekä loppuvuodesta Helsingissä. - - - - - SUURLÄHETYSTÖT, YM.: Japania ry on pitänyt yhteyksiä sekä Japanin suurlähetystöön Helsingissä että Suomen suurlähetystöön Tokiossa. Yhteydenpito on ollut molemminpuolista. Suurlähettiläs Hiroshi Maruyaman haastattelu julkaistiin Fin-Nippon -lehdessä 4/2009 (Kristian Kurki). ja suurlähettiläs Jari Gustafssonin haastattelu Fin-Nippon -lehdessä 1/2010 (Atso Eerikäinen). - - - - - JAPANIA RY:N JÄSENYYDET: Ystävyysseurojen Liitto ry (YSL) [Yhteyshenkilö Paula Kallioniemi]. - - - - - OHEISTOIMIJAT: - - - - - JAPANIA RY kiittää jäseniään ja yhteistyökumppaneitaan vuodesta 2009. Hallitus. Lähde: FNNN / hm Japania ry tiikerin vuonna 2010? Otteita joulukuun lopulla postitetusta JapaniaPrintistä 4/2009. Syyskokouksen hyväksymän toimintasuunnitelman mukaan vuoden 2010 teema on "Harrasta Japania!" Isolla J:llä kirjoitettuna teema korostaa Japania kulttuurin ja matkailun kohteena. Mutta teema voidaan kirjoittaa myös muodossa "Harrasta japania!", jolloin keskeisenä kohteena on japanin kieli. Yhtä kaikki: Japania ry valtakunnallisena Suomi-Japani -ystävyysyhdistyksenä tarjoaa toimia ja virikkeitä tulkitsi teeman sitten niin tai näin. Kulttuurin piiriin voidaan lukea Japania ry:n vuonna 2010 tarjoamat kolme jäsenmatkaa Japaniin, MatkailuJapania-illat ja muu Japanin matkojen edistäminen sekä Japani-aiheinen harrastustoiminta - HaikuJapania-klubi japanilaisesta runomitasta kiinnostuneille, J-raku animeklubi japanilaisesta nuorisokulttuurista kiinnostuneille ja SakeJapania-klubi japanilaisesta ruoka- ja juomakulttuurista kiinnostuneille. Japanilaisesta paperintaittelusta kiinnostuneille Japania ry:n osalta tarjoaa työpajatoimintaa Origami Finland ry. Valmistelut Japania-kirjaston avaamiseksi ensi vaiheessa netissä ovat meneillään. "Harrasta japania!" muodossa olevaan teemaan liittyen Japania ry tarjoaa sekä perus- että jatkotason japanin kielen intensiivikursseja, joiden yhteydessä pidetään japanilaisiin kirjoitusmerkkeihin perehdyttäviä KanjiJapania-klubin istuntoja. Japania ry:n kehittämishankkeita vuonna 2010 ovat toiminnan käynnistäminen paikallistasolla ja avainhenkilöiden työn tukeminen sekä opetusministeriön kulttuurilehtitukea saavan Fin-Nippon -lehden levikin kasvattaminen. Todellinen "tiikerin loikka" Suomi-Japani -kansalaistoiminnassa otettaisiin, jos rahoitus Japania kirjasto- ja kulttuuribussin hankintaan löytyisi. JapaniaPrintin 4/2009 alussa kiitetään Japania ry:n jäseniä "yhteisestä taipaleesta härän vuonna 2009 ja panoksesta yhdistyksen toimintaan, joka on kokonaisuudessaan ollut kiitettävän monipuolista ja tuloksellista. Aiheeseen luvataan palata keväällä julkaistavassa Japania ry:n Toimintakertomuksessa 2009. Käytännön jäsenmaksuasiat ja Fin-Nippon -lehden tilausohjeet päättävät JapaniaPrintin 4/2009 info-osuuden. Jatkona on tammikuun tapahtumakalenteri. Lähde: FNNN/ hm Opiskelemaan japania Japanissa? Fin-Nippon -lehti 3/2009: Johdanto-osa aihetta valaisevaan Markus Anttilan haastatteluun. Lehti ilmestyi lokakuussa. Suomalainen japanin kielen ja tapakulttuurin opiskelusta kiinnostunut henkilö hakeutuu yleensä kotimaassa järjestettävälle peruskurssille, joiden tarjonta on kasvanut vuosien mittaan kiitettävästi. Yksi kurssien tarjoajista on Japania ry. "Japania ry:n järjestämään Japanin kielen ja tapakulttuurin peruskurssiin kuuluu peruskielioppia, käännös- ja keskusteluharjoituksia sekä hiragana- ja katakana -tavumerkit ja kanji 1 -sanamerkit", toteaa opettajana vuodesta 1983 alkaen toiminut ekonomi Heikki Mallat. Luonteeltaan kurssi on intensiivinen; kolmoisoppitunteja on kahdesti viikossa. Kokonaisuudessaan peruskurssin kesto on 48 oppituntia eli kahdeksan viikkoa. Tiedustelut sähköpostilla kielikurssit@japania.org Lisää myös www.japania.org Peruskurssi luo nimensä mukaisesti perustan, johon kuuluvat omaksutut valmiudet ja halu jatkaa opiskelua. Vakavasti otettavia japanin jatkokursseja on Suomessa kuitenkin ollut tarjolla vähänlaisesti. Näin varsinkin oppilaitosten ulkopuolisille aikuisopiskelijoille. "Vaikka kiinnostusta olisikin, niin oppituntien ajat eivät tahdo sopia sen paremmin opiskelijoille kuin opettajallekaan", Mallat toteaa. Siksi muun muassa Japania ry on järjestänyt jatkokursseja erittäin harvoin. Mutta ... On toki vaihtoehtojakin. Kesällä 2006 Japania ry:n HBC:ssä pitämälle Japanin kielen ja tapakulttuurin peruskurssille osallistunut Markus Anttila - nuorimies Porista - päätti jatkaa peruskurssin jälkeisiä opintojaan Japanissa. Näin siitäkin huolimatta, että hän jäi ei-akateemisena kansalaisena ilman stipendiä alan johtavalta säätiöltä. Markus Anttila siis hakeutui opiskelijaksi omin päin ja varoin Tokion Asakusassa toimivaan yksityiseen Japanin kielen kouluun. Koulun valintaan vaikutti silloisen tyttöystävän ja sittemmin vaimon kotiosoite. Mutta oli siinä valinnassa opetuksen tason puolesta onneakin. Japanissa näet toimii useita satoja ulkomaalaisille tarkoitettuja Japanin kielen kouluja, joista maan opetusministeriön selvityksen mukaan vain noin kolmannes antaa asianmukaista opetusta. Kaksi kolmasosaa on lähinnä kulisseja, joissa "opiskelevat" ulkomaalaiset saavat viisumin, mutta joissa opetusta on vain nimeksi. Ja kun ei opiskella, tehdään pimeitä töitä. Vuoden verran asakusalaisessa Tokyo Riverside Schoolissa opiskelleen Markus Anttilan raportti on hyvin rohkaiseva. Se kannustaa toivon mukaan muitakin suomalaisia japanin opiskelijoita hakeutumaan jatko-opiskelijaksi Japaniin. Japania ry pyrkii tarjoamaan neuvontaa ja järjestämään yhteyksiä japanin jatko-opiskelusta kiinnostuneille. Tiedustelut sähköpostilla japania@japania.org On sitten muitakin tahoja, joilta voi kysyä tietoja opiskelumahdollisuuksista Japanissa, haettavissa olevista apurahoista, työharjoittelusta jne. Niitä ovat muun muassa Japanin Suomen suurlähetystö ja Cimo. Omatoimisuus on kuitenkin arvossaan tässäkin asiassa. Tokyo Riverside Schoolin internetosoite on www.tokyoriverside.co.jp Lähde: FNNN/hm Sana japania päivässä koko kesän Tänään "Karera", "Kanojora", "Ano hito-tachi" "Karera" (lue: karera) on 'he' miespuolisista, "Kanojora" (lue: kanojora)[j = soinnillinen suhuäänne] 'he' naispuolisista ja "Ano hito-tachi" (lue: ano hitotatsi) 'he' siinä tapauksessa, että kysymys on sekä miehistä että naisista koostuva ryhmä. Lähde: FNNN/hm Sana japania päivässä koko kesän Tänään "Anata-gata" "Anata-gata" (lue: anatagata) on 'te', siis monikon toinen persoonapronomini. Lähde: FNNN/hm Sana japania päivässä koko kesän Tänään "Watashi-tachi" "Watashi-tachi" (lue: watashitatshi) on 'me'. Se koostuu 'minä'-sanasta "Watashi" ja elollisille tarkoitetusta monikkomuodon päätteestä "Tachi". Myös muista 'minä'-sanoista muodostetaan 'me' samalla tavalla. Variaatioita ovat "Boku-tachi" ja "Ore-tachi". Lähde: FNNN/hm Sana japania päivässä koko kesän Tänään "Kare", "Kanojo", "Ano hito" "Kare" (lue: kare) on 'hän', jota käytetään silloin, kun henkilö on miespuolinen. "Kanojo" (lue: kanojo) 'hän' naispuolista varten. "Ano hito" (lue: ano hito) on oikeastaan 'tuo ihminen'; merkityksessä 'hän' ilmausta käytetään, kun ei tiedetä, kumpaa sukupuolta henkilö on. Lähde: FNNN/hm Sana japania päivässä koko kesän Tänään "Anata" "Anata" (lue: anata) on 'sinä'. Erityisesti miesten käyttämä variaatio on "Kimi" (lue: kimi). On sitten niin, että 'sinä'-sanaa käytetään Japanissa hyvin harvoin. Keskusteltaessa mainitaan yleensä henkilön sukunimi sopivan puhuttelusanan - "-san", "-kun" tai "-sama" - kera. Lähde: FNNN/hm Sana japania päivässä koko kesän Tänään "Watashi" "Watashi" (lue: watashi) on 'minä'. Rinnakkaismuoto on "Watakushi" (lue: watakshi) "Boku" (lue: boku) ja "Ore" (lue: ore) ovat vain miespuolisten käyttämiä 'minä'-sanoja. Lähde: FNNN/hm Sana japania päivässä koko kesän Tänään "Watashi" "Watashi" (lue: watashi) on 'minä'. Rinnakkaismuoto on "Watakushi" (lue: watakshi) "Boku" (lue: boku) ja "Ore" (lue: ore) ovat vain miespuolisten käyttämiä 'minä'-sanoja. Lähde: FNNN/hm Vanhemmat tietoiskut löytyvät arkistosta. |
|
|
Japanian yhteystiedot |
Japania ry 
