Katso myös Tapahtumakalenteri!

'Hatsu-ka'
Julkaistu 29.07.2010 klo 00:00, päivitetty klo 07:01

'Kahdeskymmenes päivä'

DOZO 50/51: Kuukaudenpäivät 11-20 ovat:
> 'Ju-ichi-nichi' (lue: dzuu-itshi-nitshi) = 'Yhdestoista päivä';
> 'Ju-ni-nichi' (lue: dzuu-ni-nitshi) = 'Kahdestoista päivä';
> 'Ju-san-nichi' (lue: dzuu-san-nitshi) = 'Kolmastoista päivä';
> 'Ju-yok-ka' (lue: dzuu-jok-ka) = 'Neljästoista päivä';
> 'Ju-go-nichi' (lue: dzuu-go-nitshi) = 'Viidestoista päivä';
> 'Ju-roku-nichi' (lue: dzuu-roku-nitshi) = 'Kuudestoista päivä';
> 'Ju-nana-nichi' (lue: dzuu-nana-nitshi) = 'Seitsemästoista päivä';
> 'Ju-hachi-nichi' (lue: dzuu-hatshi-nitshi) = 'Kahdeksastoista päivä';
> 'Ju-ku-nichi' (lue: dzuu-ku nitshi) = 'Yhdeksästoista päivä;
> 'Hatsu-ka' (lue: hatsuka) = Kahdeskymmenes päivä.

'Seitsemästoista päivä' voi olla myös 'Ju-shichi-nichi' (lue: dzuu-shitshi-nitshi).

[Jatkuu]

Lähde: FNNN/hm

'Nan-nichi desu ka'
Julkaistu 28.07.2010 klo 00:00, päivitetty klo 08:15

'Monesko päivä?'[1-10]

DOZO 49/51: Palataan jaksoon 'Kyo' (lue: kjoo) = tänään [DOZO 18/51; 27.6.]. Siinä oli puhe sekä viikonpäivistä, japaniksi 'shujitsu' (lue: shuudzitsu) että siitä, monesko päivä kulloinkin on. Silloin oli 'Roku-gatsu nijunana-nichi' (lue: rokugatsu nidzuunananitshi) = kesäkuun 27. päivä.

Kuukaudenpäivät 1-10 ovat:
> 'Tsuitachi' (lue: tsuitatshi) = 'Ensimmäinen päivä';
> 'Futsu-ka' (lue: futsuka) = 'Toinen päivä';
> 'Mik-ka' (lue: mikka) = 'Kolmas päivä';
> 'Yok-ka' (lue: jokka) = 'Neljäs päivä';
> 'Itsu-ka' (lue: itsuka) = 'Viides päivä;
> 'Mui-ka' (lue: muika) = 'Kuudes päivä';
> 'Nano-ka (lue: nanoka) = 'Seitsemäs päivä';
> 'Yo-ka' (lue: jooka) = 'Kahdeksas päivä';
> 'Kokono-ka' (lue: kokonoka) = 'Yhdeksäs päivä';
> 'To-ka' (lue: tooka) = 'Kymmenes päivä'.

[Jatkuu]

Lähde: FNNN/hm

'Hajimemashite'
Julkaistu 27.07.2010 klo 00:00, päivitetty klo 03:30

Esittäytymisen avausrepliikki

DOZO 48/51: Muodollinen esittäytyminen ensi tapaamisella aloitetaan sanomalla 'Hajimemashite' (lue: hadzimemashte).

Seuraavaksi tulee esittäytyjän nimi ja 'desu' (lue: des) tai 'to moshimasu' (lue: to mooshimas).

Kansalaisuus ilmoitetaan sanomalla 'Finrando-jin desu' (lue: finrando-dzin des) tai 'Finrando kara desu' (lue: finrando kara des).

Esittäytyminen päätetään 'hauska tutustua' -fraasiin 'Dozo yoroshiku' (lue: doodzo joroshiku).

Esimerkki:
> 'Hajimemashite'.
> 'Heikki Mallat desu'.
> 'Finrando-jin desu'.
> 'Dozo yoroshiku'.

Esittäytymiseen Japanissa kuuluvat myös käyntikortit, japaniksi 'meishi' (lue: meishi). Käyntikorttien ojentaminen ja vastaanottaminen suoritetaan suurta kohteliaisuutta osoittaen.

Lähde: FNNN/hm

'Itte-kimasu'
Julkaistu 26.07.2010 klo 00:00, päivitetty klo 05:14

Tervehdys kotoa lähdettäessä.

DOZO 47/51: 'Itte-kimasu' (lue: ittekimas) on tervehdys, jonka kotoa lähtevä esittää kotiin jääville. Suomalainen vastine on ehkä 'Hei!'.

Kotiin jäävät vastaavat lähtevän tervehdykseen sanomalla 'Itterasai' (lue: itterasai). Kaipa sekin on suomeksi 'Hei!'

Kotiin palaava tervehtii paikalla olevia sanomalla 'Tadaima' (lue: tadaima). Suomalaisittain siis 'Hei!' Tervehdykseen vastataan 'O-kaeri' (lue: o-kaeri) tai 'O-kaeri nasai' (lue: o-kaerinasai). Kaipa sekin on suomeksi 'Hei!'.

"Toimiessani japanilaisryhmien oppaana kerroin, miten yksinkertainen suomalainen tervehdyskäytäntö on. Eli kun tavataan, niin sanotaan 'hei' ja kun erotaan, niin sanotaan niin ikään 'hei' tai 'hei-hei'", muistelee Helsingin Turistioppaat ry:n riveissä vuosina 1978 - 1993 toiminut Heikki Mallat. Sittemmin rinnalle on tullut voimakkaasi vaihtoehdoksi 'moi'.

Lähde: FNNN/hm

'Dai-suki desu'
Julkaistu 25.07.2010 klo 00:00, päivitetty klo 04:23

'Pitää paljon jostakin'

DOZO 46/51: Edellisessä jaksossa esitellyn 'suki' (lue: suki) = 'mieluinen' -sanan korkeampi aste on 'hyvin mieluinen', joka on 'dai-suki' (lue: dai-suki).

'Pitää paljon jostakin' -lauseita:
> '(Watashi wa) anata ga dai-suki desu' (lue watashi wa anata ga dai-suki des) = '(Minä) pidän sinusta paljon'.
> '(Watashi wa) natsu ga dai-suki desu' (lue: watashi wa natsu ga dai-suki des) = '(Minä) pidän kesästä paljon'.

'Pinku wa watashi no dai-suki-na iro desu' (lue: pinku wa watashi no dai-sukina iro des) = 'Vaaleanpunainen on minun lempivärini'. [Huom.: dai-suki-na iro, siis '-na' pääte]

Lähde: FNNN/hm

'Suki desu'
Julkaistu 24.07.2010 klo 00:00, päivitetty klo 08:24

'Pitää jostakin'

DOZO 45/51: 'Suki' (lue: suki) on = 'mieluinen' ja 'Suki desu' (lue: suki des) siis 'on mieluinen' eli 'pitää jostakin'. Se mistä pitää, voi olla esineitä ja asioita, henkilöitä, eläimiä, maantieteellisiä paikkoja, vuodenaikoja jne. Esimerkkejä:
> '(Watashi wa) suzuran ga suki desu' (lue: watashi wa sudzuran ga suki des) = '(Minä) pidän kieloista'.
> '(Watashi wa) Nippon-go ga suki desu' (lue: watashi wa nippongo ga suki des) = '(Minä) pidän japanin kielestä'.
> '(Watashi wa) anata ga suki desu' (lue: watashi wa anata ga suki des) = '(Minä) pidän sinusta'.
> '(Watashi wa) inu ga suki desu' (lue: watashi wa inu ga suki des) = '(Minä) pidän koirista'.
> '(Watashi wa) Kyoto ga suki desu' (lue: watashi wa kjooto ga suki des) = '(Minä) pidän Kiotosta'.
> '(Watashi wa) natsu ga suki desu' (lue: watashi wa natsu ga suki des) = '(Minä) pidän kesästä'.

Kysymys 'Mistä (sinä) pidät?' on '(Anata wa) nani ga suki desu ka' (lue: anata wa nani ga suki des ka), kun kysymyksessä on esine tai asia. Kysymyssana eli interogatiivipronomini 'nani' vaihtuu kohteen mukaan. Henkilöstä puheen ollen se on 'dare', maantieteellisistä paikoista 'doko' ja vuodenajoista 'itsu'.

Huom.: Suluissa olevat 'watashi' (= minä) ja 'anata' jätetään tavallisesti pois, ovat itsestäänselvyyksiä. Se mistä pitää saa tavallisesti päätteen 'ga'.

Lähde: FNNN/hm

'Samui' & 'Tsumetai'
Julkaistu 23.07.2010 klo 00:00, päivitetty klo 07:26

'Kylmä'

DOZO 44/51: Japanin kielessä on kaksi 'kylmä'-sanaa. Toinen on 'samui' (lue: samui), jota käytetään vain puhuttaessa säästä. Esimerkki:
> 'Finrando no fuyu wa samui desu ka' (lue: finrando no fuju wa samui des ka) = 'Onko Suomen talvi kylmä?'

Toinen 'kylmä'-sana on 'tsumetai' (lue: tsumetai). Sitä käytetään muissa yhteyksissä. Esimerkkejä:
> 'Aisukurimu wa tsumetai desu' (lue: aiskriimu wa tsumetai des) = 'Jäätelö on kylmää'.
> 'Tsumetai mizu' (lue: tsumetai midzu) = 'Kylmä vesi'. Jäävettä juotavaksi tilattaan 'O-hiya o kudasai' (lue: ohija o kudasai).

Viileä on 'suzushii' (lue: sudzushii) ja lämmin 'atatakai' (lue: atatakai)

Lähde: FNNN/hm

'Atsui'
Julkaistu 22.07.2010 klo 00:00, päivitetty klo 04:34

'Kuuma'

DOZO 43/51: 'Atsui' (lue: atsui) on = 'kuuma'. Esimerkkejä:
> 'Kyo wa atsui desu' (lue: kjoo wa atsui des) = 'tänään on kuuma'
> 'Supu wa atsui desu' (lue: suupu wa atsui des) = 'keitto on kuumaa'.

Sanaa 'atsui' käytetään myös tervehdittäessä kesällä tuttuja: 'Atsui ne' (lue: atsui nee). Heinä-elokuussa sää Japanissa on todella helteinen.

'Kuuma kahvi' on kuitenkin 'hotto kohi' (lue: hotto koohii) tai pelkästään 'hotto'

Lähde: FNNN/hm

'Abunai'
Julkaistu 21.07.2010 klo 00:00, päivitetty klo 00:23

'Vaarallista'

DOZO 42/51: 'Ichiban-sen ni densha ga mairimasu. Abunai desu kara ki-iroi sen no uchigawa ni o-machishite kudasai!' (lue: itshiban-sen ni densha ga mairimas. abunai des kara ki-iroi sen no utshigawa ni o-matshishite kudasai). 'Juna saapuu laiturille 1. On vaarallista, joten olkaa hyvä ja odottakaa keltaisen linjan sisäpuolella'.

Asemilla tavan takaa esitetty kuulutus mainitsee sanan 'abunai' (lue: abunai) = 'vaarallista'. Sanan kuullessaan jokaisen on hyvä valpastua.

'Abunai'-tilanteita saattaa meille syntyä Japanissa myös kaduilla, koska liikenne on vasemmanpuoleinen.

Ja pikku lapsille sanaa 'abunai' hoetaan yhtenään. On niin paljon sellaista, mikä on vaarallista.

Lähde: FNNN/hm

'Umai'
Julkaistu 20.07.2010 klo 00:00, päivitetty klo 02:59

'Taitava'

DOZO 41/51: Sana 'Umai' (lue: umai) merkitsee 'taitava', 'hyvä'. Keskusteltaessa sanan loppu saattaa venyä ja kuulostaa siis 'umaii'.

'Umai desu' (lue: umai des) on = 'Sinä olet taitava'. Sinä sana - 'anata', 'kimi' jätetään keskusteltaessa tavallisesti pois. Täydellisenä virke kuuluisi 'Anata / Kimi wa umai desu' (lue: anata/kimi wa umai des).

Toinen 'taitava'-sana on 'jozu' (lue dzoodzu). Japanin kieltä opiskelevalle japanilaiset usein sanovat 'O-jozu desu' (lue: o-dzoodzu des) eli 'Oletpa sinä taitava'. Sekin on puhekielen ilmaus, joka virkkeenä kuuluu 'Anata / Kimi wa Nippon-go ga jozu desu' (lue: anata/kimi wa nippongo ga dzoodzu des).

Sekä 'umai' että 'jozu' hivelevät tietysti kuulijan mieltä. On kuitenkin syytä pitää jalat maassa ja ottaa luonnehdinnat kanssakäymiseen kuuluvina kehuina. Kehutuksi tulleen kuuluukin torjua suitsutus 'Iie, iie' (lue: iie, iie) tai 'Mada desu' (lue: mada des) tai 'Sonna koto wa arimasen' (lue: sonna koto wa arimasen) -ilmauksilla.

Lähde: FNNN/hm

Vanhemmat tietoiskut löytyvät arkistosta.